Mainitsin jossain aiemmassa tarinassa, että osallistun täällä neljän viikon englannin kielen kurssiin ihan vain aikani kuluksi. Tuo hikinen rutistus loppui eilen, ja sain siitä oikein certifikaatinkin. En oikein tiedä, miten tuota rupeamaa kuvailisin, mutta helpolla en kyllä päässyt. Se siitä ilosta. Toki englantia osaan arkipäivän tasolla — normaalit perushöpinät onnistuu ja matkoilla saan ruokaa ja…
Voisiko aika kulua edes hiukan hitaammin?
Elokuu alkoi jo, ja oikein säikähdin, miten aika kiitääkään. Kohtsillään iskee paniikki, kun kesä loppuu. Opiskelijoita on alkanut taas näkyä täällä Cambridgessa, nuorisoa enemmän kuppiloissa ja muuttokuormia puretaan katujen varsilla. Whaaat – justhan ne muutti täältä kesäksi pois. Tykkään kyllä lämmöstä ja olen sitä aika hyvin ennen kestänyt, mutta nyt on ollut hiukan haasteellista pyöriä…
Kesäloma loppui ja takaisin koulun penkille
Kesäkuun lopulla tehtiin vajaan kolmen viikon reissu Suomeen. Emme tosin juurikaan ehtineet lomailla, koska toinen paiski töitä ja toinen murehti muita. Lomailua häiritsi varsinkin Rossin työreissu Brysseliin kesken kaiken. Silti ehdittiin sentään vähän mökkeillä ja ennen kaikkea tavata rakkaita ja nauttia edes vähän Suomen kesästä kaikkine herkkuineen. Ne muurinpohjaletut, mansikat, ruisleipä, herneet, uudet perunat ja…
Niin, mikä juhannus?
Kun katsoo ikkunasta ulos, niin helposti voisi kuvitella olevansa Suomen juhannusta viettämässä. Vettä työntää taas taivaan täydeltä. Jos jotain yhteistä Bostonin ja Suomen välillä pitäisi keksiä, niin kai se olisi laidasta laitaan ailahteleva sää. Jos eilen oli ihana päivä, niin tänään taas toinen ääripää. Eipä tuo juhannuksen viettoa sinänsä haittaa, kun ei sitä täällä edes…