Oodi Bostonille

,

Olen miettinyt viime aikoina paljonkin sitä, miksi pidän Bostonista ja miksi täällä niin hyvin viihdyn. Tähän pohdiskeluun saattaa olla syynä mahdollinen paluu takaisin Suomeen muutaman kuukauden päästä. On käsittämätöntä, että ollaan asuttu täällä kohta jo 10 kuukautta! Puhun Bostonista, vaikka asummekin Cambridgen puolella, jos tarkkoja ollaan. Kaupunkeja erottaa maantieteellisesti Charles River, mutta kylki kyljessä ne ovat, ja Cambridge on osa Bostonin metropolialuetta.

George Washington oli yksi Yhdysvaltojen perustajista ja maan ensimmäinen presidentti. Hänen patsaansa töröttää itseoikeutetusti Bostonin Public Gardenissa.

Historiallisesti merkittävä kaupunki

Amerikan historiasta kiinnostuneelle Boston on herkullinen paikka. Bostonissa ja sen lähialueilla alkoivat brittien siirtomaavallan vastaiset kapinat, jotka vähitellen johtivat koko maan itsenäistymiseen. Jos muistaa jotain historian tunneilta, niin tapahtumat kulminoituivat Bostonin teekutsuihin (Boston Tea Party) vuonna 1773. Yhdysvallat julistautui itsenäiseksi 4. heinäkuuta 1776.

Old State House vuodelta 1713 on Bostonin vanhin julkinen rakennus. Sen parvekkeelta luettiin maan itsenäisyysjulistus bostonilaisille ensimmäistä kertaa vuonna 1776. Suoraan rakennuksen edessä on Boston Massacre Site, jossa tapahtui Amerikan itsenäistymiskärhämän ensimmäinen verilöyly vuonna 1770.

Helpoimmin hataraa muistiaan saa virkistettyä, kun osallistuu Bostonin keskustassa kulkevan Freedom Trailin opastetuille retkille. Tämä neljä kilometriä pitkä reitti on merkitty katuun koko matkalta, ja se etenee kaikkien tärkeimpien maamerkkien kautta. Voi sen itsekseenkin kävellä. Asiantuntevat, ajanmukaisiin kostyymeihin pukeutuneet oppaat kertovat kuitenkin kaiken oleellisen sen ajan merkkihenkilöistä, joita muuten on runsaasti, ja vallankumoustapahtumien kulusta.

On täällä vaikuttanut moni tuoreempikin merkkihenkilö, kuten John F. Kennedy, jolle on omistettu myös mielenkiintoinen museo. Se siitä historiasta. Yksi demokraattien nykyisistä presidenttiehdokkaista, Elizabeth Warren, asuu muuten täällä Cambridgessa. Vau. Ai niin, Boston on myös yksi USA:n vanhimmista kaupungeista, tietenkin.

Harvardin yliopiston kirjasto.

Amerikan Ateena

Boston tunnetaan huipputasokkaista opinahjoistaan. Kuuluisimpia ovat Harvard University ja MIT (Massachusetts Institute of Technology). Me asutaan Cambridgessä Harvard Streetin varrella, ja Harvard Squaren metroasemalle mennessä koetan aina imaista viisautta Harvardin kampukselta, jonka ohi kuljetaan. Jos sieltä päin vaikka sattuisi tuulemaan.

Opiskelijat chillailevat Harvardin kampuksella. Vai liekö turisteja.

Muutenkin Bostonissa ja Cambridgessä on jotenkin sivistynyt ilmapiiri, paljon opiskelijoita, rento ja eläväinen tunnelma. Kaiken kaikkiaan alueella lienee ainakin 35 yliopistoa tai korkeamman asteen oppilaitosta. Tarkkaa lukua en edes tiedä.

Urheiluhullun unelmakohde

Jos urheilusta ja liikunnasta tykkää, niin eipä paljon Bostonia parempaa asuinpaikkaa voisi olla. Bostonilaiset kannustavat intohimoisesti omia joukkueitaan, ja kun käy eri lajien otteluita katsomassa, niin innostus tarttuu väkisinkin.

Red Soxin otteluita voi seurata Fenway Parkissa. Tunnelma on mahtava!

Ollaan käyty katsomassa livenä Red Soxin baseball-pelejä, Bruinsin NHL-jääkiekkopelejä ja yksi Celticsin koripallo-ottelukin on nähty. Vain amerikkalainen jalkapallo on vielä kokematta eli New England Patriotsin matsiin pitäisi päästä. Bonuksena vielä se, että Bruinsien ykkösmaalivahti on suomalainen Tuukka Rask. Menisin peleihin ja otteluihin useamminkin, mutta liput ovat monesti törkeän hintaisia.

Kerrankos sitä pääsee seuraamaan NHL-jääkiekkoa livenä. Viime vuonna Bruinsit olivat vähällä viedä koko Stanley Cupin voiton, mutta kakkoseksi jäivät. Edellinen cup-voitto on vuodelta 2011. Mutta Tuukka Raskille tuli just 500. ottelu täyteen!

Paikalliset ovat kovia kuntoilijoita. Charles Riverin rannat kuhisevat lenkkeilijöitä, ja mikäs on lenkkeillessä, kun puitteet ovat niin hienot, vaikka suurkaupungissa ollaan. Olen tainnut jo kertoa, että en saata ymmärtää, kun jengi sutaa tuolla kesät talvet puolipukeisina.

Charles River Esplanade ruska-aikaan. Kuva ei sinänsä liity mihinkään tässä kerrottuun, paitsi löyhästi. Ihana paikka ulkoilla, olipa vuodenaika mikä tahansa.

Pari viikkoa sitten, kun lämpötila huiteli yllättäen parissakymmenessä plusasteessa, niin tietysti miehet painelivat jo menemään pelkissä shortseissa ilman paitaa. Bostonissa juostaan myös joka huhtikuu maailmankuulu Bostonin maraton, eli maailman vanhin vuosittain järjestettävä maraton. Rossikin osallistui siihen viime vuonna. On se kova.

Head of the Charles Regattaa seuraamassa.

Heti, kun säät sallivat, alkaa Charles Riverillä hillitön soutaminen ja huopaaminen, tai no, melonta. Joen varrella on lukuisia soutukerhoja, ja muutamasta voi taviskin vuokrata välineitä. Kokeiltu on, ja varsinkin kuumana kesäpäivänä melonta on todella mukavaa. Joka vuosi järjestetään myös Head of the Charles Regatta, maailman suurin kaksipäiväinen regatta, jossa maailman parhaat urheilijat mittelöivät. Kaikkiaan regattaan osallistuu vuosittain n. 11 000 henkeä.

Ajokortittomalle ihanteellinen kaupunki

Vaikka Boston on suurkaupunki, se tuntuu silti inhimillisen kokoiselta. Se johtuu varmasti siitä, että täällä on helppo liikkua kävellen. Muhkuraisia punatiilisiä katuja pitkin on mukava vaellella.

Jos julkisia kulkuvälineitä tarvitsee, niin metrolinjat toimivat pääasiassa hyvin, ja bussitkin kulkee. Paikalliset tosin mollaavat metrolinjoja, koska niillä monesti on häiriöitä. Minun kun ei tarvitse metroa ruuhka-aikoina käyttää, niin ihan tyytyväinen olen ollut, vaikka joskus olen pahoistakin myöhästymisistä ja katkoista kärsinyt. Bostonissa on muuten Pohjois-Amerikan vanhin edelleen käytössä oleva metro, jonka ensimmäinen linja aloitti jo 1897. Tuo nykyisinkin kulkeva vihreä metrolinja on muuten paikka paikoin aika spooky.

Autoilu Bostonin alueella on ruuhka-aikoina aika kaaosmaista. Joku paikallinen sanoikin, että täällä liikenneruuhkat ovat pahimmasta päästä Yhdysvalloissa. Toisaalta jalankulkijat täällä huomioidaan aina hyvin liikenteessä (State law — yield to pedestrians -kylttejä näkyy vähän joka kadunkulmassa).

Monipuolinen kulttuuritarjonta

Muiden suurkaupunkien tapaan Bostonista löytää kulttuuria laidasta laitaan. Aina jossain jotain tapahtuu, on elävää musiikkia ja konsertteja, hienoja museoita ja kirjastoja … Ja Bostonin baletin taiteellinen johtaja on suomalainen Mikko Nissinen (Nutcrackeria taisin jo aiemmin hehkuttaa).

Isabella Steward Gardnerin museo on rakennettu venetsialaistyyliseen palatsiin. Museolla on myös ihana sisäpiha, ja se on yksi lempimuseoistani Bostonissa.
Frank Gehryn suunnittelema rakennus, Ray and Maria Stata Center, MIT:n campuksella.

Arkkitehtuurista innostuneelle kaupungissa on myös paljon kiinnostavaa nähtävää. Suomi-osastolle jos taas lipsahdetaan, niin MIT:n kampuksella on myös ainakin Eero Saarisen suunnittelema kappeli ja Alvar Aallon suunnittelema Baker House -asuntola. Tähän hätään en löytänyt arkistoista kuvia todisteeksi, mutta kyllä ne siellä ovat, olen nähnytkin.

Hyvää ruokaakin saa, oluesta nyt puhumattakaan

Bostonissa kuuluu syödä ainakin kaikenlaisia mereneläviä, hummereita, ostereita ja tietysti simpukkakeittoa eli clam chowderia (tai chowdah, kuten paikalliset sen lausuvat). Kokonaisuutena täällä on kuitenkin aika laaja ruokascene, ja ruoka on pääsääntöisesti todella hyvää.

North End on italialaishenkinen kaupunginosa, jossa on ihania pieniä italialaistrattorioita, pizzerioita ja äyriäisravintoloita. Chinatownista löytää aasialaista ja mistä tahansa modernia amerikkalaista ruokaa. Ravintoloiden amerikkalaiseen palvelukulttuuriin tottuu nopeasti.

Täällä on paljon panimoravintoloita, ja erittäin hyvää olutta on tarjolla lähes kaikkialla. Jos aiemmin luulin, että amerikkalainen olut = Budweiser tai Coors Light, niin käsitys on kyllä totaalisesti muuttunut.

Ruokakaupoissa on erinomainen valikoima. Joidenkin tuotteiden korkea hinta edelleen hämmästyttää, jos Suomeen vertaa, mutta vastapainoksi myös joidenkin tuotteiden edullisuus yllättää. Terveysintoilija löytää täältä varmasti riittävästi valikoimaa, ja ovat ne luomutuotteet ja kaikenmaailman kombuchat päässeet välillä meidänkin jääkaappiin.

Mukava kaupunkikuva, upeita viheralueita ja meri lähellä

Bostonin keskustaa aiemmin halkonut, tolppien päälle rakennettu highway on nykyään kaivettu tunneliin ja sen päälle on tehty ihana Rose Kennedy Greenway -puisto. Kyse oli mittavasta, vuosikausia kestäneestä projektista, jossa 10 hehtaaria teollista joutomaata roudattiin kattamaan tuleva viheralue kaupunkilaisten iloksi. Eikö pelkästään tämä ole syy rakastaa Bostonia? Kuvassa on tämänvuotinen upea muraali puiston alkupäässä.

Jo kävely kaupungin keskustan historiallisten rakennusten seassa on paikoin kuin ulkoilmamuseossa kulkisi. No, ainakin jos paikallisesta historiasta puhutaan.

Massachusetts State House kullattuine kupoleineen on rakennettu vuonna 1798. Sitä voi ihailla Boston Common -puistosta.

Eri alueilla ja kaupunginosissa on aivan oma tunnelmansa: on kaunista arkkitehtuuria, viktoriaanishenkisiä puutaloja varsinkin Cambridgessä, punatiilisiä kaupunkiasuntoja kauniine sisäänkäynteineen…

Vanha kohtaa uuden – Copley Squarella on 1870-luvulla rakennettu Trinity Church, jonka kuvajainen heijastuu 1960 ja -70-luvulla rakennetun Hancock-towerin lasiseinään.

Bostonissa ja sen lähiympäristössä on paljon ulkoilemaan houkuttelevia, hyvin hoidettuja viheralueita vesistöineen. Pilvenpiirtäjiä Bostonissa on suhteellisen vähän, lähinnä downtownissa, joka sekin on jotenkin sympaattinen ja omaleimainen. Ja mikä parasta — meri on lähellä. Seaport- ja Waterfront-alueilla on ihania kävelytasanteita, joilla voi vilvoitella helteisinä kesäpäivinä tai muuten vain ihailla kaupunkinäkymää.

Kirsikkana kakun päällä: satamasta tehdään risteilyjä, valasretkiä ja veneretkiä lukuisille lähisaarille, joilla on lisää upeita ulkoilualueita.

Edistyksellinen ja vapaamielinen

Massachusettsin osavaltio on demokraattienemmistöinen, eikä Trumpin hallinto täällä Bostonin alueella ole kovin kovassa huudossa. Aika karuja mielipiteitä ja kommentteja itse Trumpistakin kuulee, kun pääsee paikallisten kanssa puheisiin. Monet muuten ovat kommentoineet, että haluaisivat muuttaa Suomeen, koska meillä on niin hyvin moni asia, kuten koulutus ja terveydenhoito. Muutenkin tuntuvat olevan hyvin perillä Suomen asioista, vai lienevätkö vain kohteliaita.

Back Bayn asunnot lienevät melko hintavia. Kauniita ovat talot. Keväällä kadunvarsilla kukkii kirsikkapuut ja magnoliat.

Aselait ovat Massachusettsin osavaltiossa tiukimmasta päästä, jos muihin osavaltioihin vertaa. En ole täällä erityisesti osannut turvallisuuden puolesta pelätä, vaikka sattuuhan niitä rikoksia täälläkin, tottakai. Välillä voi olla jokin pienempi härdelli päällä ihan lähitienoillakin. Jotkin alueet ovat rauhattomampia, eikä niille nyt varta vasten huvita lähteä kiertelemään ainakaan issekseen yömyöhään. Tuo julkinen pössyttely kyllä pistää silmään tai oikeastaan nenään edelleen. Marijuanan pistävän leyhähdyksen kyllä tunnistaa, yllättävissäkin paikoissa.

Yksi Quincy Marketin kolmesta kauppahallista Bostonin keskustassa. Ne ovat osa Faneuil Hall Marketplacen eläväistä aluetta, jossa tapahtuu jotain koko ajan.

Minun piti vain koota tähän muutama pointti siitä, miksi Bostonista tykkään. Riistäytyi näköjään vähän laukalle, enkä päässyt vielä oikein alkuunkaan. Ehkä palaan aiheeseen vielä myöhemmin, jos siltä tuntuu.

Yksi tärkeimmistä tekijöistä, miksi Bostonissa viihdyn, on tietysti tämä meidän paikallinen pikku koti. Lähes parasta ovat nämä mahtavat parvekenäkymät, Bostonin sky line, johon ei ikinä kyllästy. Näköala vaihtuu vuodenajan vaihteluiden mukaan kevään vihertävistä puista kesän täyteen vihreyteen, syksyn ruskaan ja talven lumituiskuun, ja ihanista auringonnousuista keskipäivän valoisuuteen ja upeisiin auringonlaskuihin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.