Piristävä piipahdus New Yorkissa

,

Yksi täällä ulkomailla asumisen huonoista ja hyvistäkin puolista on minusta se, että mies joutuu todennäköisesti matkustelemaan paljonkin työn puolesta. Voi olla, että se välillä jurppii kotirouvaa. Tällä kertaa hänen piti osallistua parin päivän konferenssiin New Yorkissa. Sepäs sattui, sinne heti änkesin mukaan.

Lentämistä on tiedossa muutenkin ihan tarpeeksi, joten valittiin juna. Amtrak vie Bostonista New Yorkiin mukavasti vajaassa neljässä ja puolessa tunnissa, edullisemmalla vuorolla. Nopeamminkin pääsisi, mutta kalliimmalla. Kerran matkustettiin sama matka Greyhoundilla, mutta puuduttava bussissa istuminen ei tosiaankaan houkutellut, ja aikaa olisi mennyt vieläkin enemmän.

Iltakävely kauniilla Brooklyn Bridgellä on elämys. Jotain maagista siinä on, kun Manhattanin valot syttyvät.

New York on minusta käsittämätön, hullu ja ihana sekoitus kaikkea mahdollista. Ainakin minun on pakko kokea se monenkirjava ihmisvilinä, äänimaailma ja kaikenlainen silmänruoka vain pieninä annoksina, koska muuten kaikista aistiärsykkeistä melkein ahistuu (on niin overwhelming). Onneksi edes osa must-nähtävyyksistä oli aiemmilla reissuilla koetettu koluta, joten nyt ei ollut pakko ihan joka suuntaan säntäillä.

High Line Park – vanhan junaradan päälle rakennettu, reilun parin kilometrin mittainen kävelypuisto Hudson Yardsin ja Meatpacking Districtin välillä. Futuristisia rakennuksia, taideteoksia ja vehreää luontoa keskellä Manhattania. Sielu lepäsi kaiken vilinän keskellä.

Tykkään New Yorkista tosi monesta syystä ja voisin hehkuttaa kaupunkia loputtomiin. En nyt kuitenkaan kirjoita mitään matkailublogia, enkä osaisikaan. New York on armelias tällaiselle suuntavaistottomalle maakuntaurpolle, joka haluaa liikkua kävellen, sillä Manhattanilla on vaikea eksyä. Kun on enimmäkseen numeroidut Streetit (East ja West) ja niihin risteävät numeroidut Avenuet, niin löytää kävellenkin kotiin. Tai no, jos siis muistaa, että asuu W 50 Streetillä ja tietää, mihin suuntaan katujen ja avenuiden numerot suurenee ja pienenee.

Top of the Rock. Manhattan-näkymiä Rockefeller Centerin 70. kerroksen näköalatasanteelta. Näkyy Empire State Building, ja jos oikein siristää, niin taustalla siintää myös Vapaudenpatsas. Hienot oli maisemat myös Central Parkiin.

Kun Rossi oli pari päivää tarkkaavaisena konferenssissa, minä kävelin loputtomiin, istuskelin vehreissä puistoissa, ihmettelin pilvenpiirtäjiä ja ennen kaikkea nautin ihmisvilinästä ja ainutlaatuisesta tunnelmasta. Helposti tuli huomaamatta käveltyä toistakymmentä kilometriä päivässä, eikä tuntunut missään. Shoppailut jätin väliin. Joku The world´s largest store Macy´s on pienten vaatekauppojen ystävän pahin painajainen, varsinainen hornankattila. Pistäydyin silti, masokisti.

Bryant Park, ihana keidas. Rauhallinen paikka syödä lounaseväitä.

Yksi tämän reissun kohokohdista oli Chicago-musikaali Broadwaylla. Teatteri sijaitsi muuten samassa korttelissa kuin meidän hotelli. Luksusta. Esitys oli aivan loistava ja kolahti meihin molempiin täysillä. Nautittiin joka hetkestä.

All that jazz…

Niin, ja se hotelli. Valittiin majoituspaikaksi citizen M Times Square. Se oli kävelymatkan päässä Rossin konferenssipaikasta, metroasema hotellin vieressä, ravintoloita ja baareja lähellä ja vielä keskellä teatterialuetta. Hotellilla on veikeä konsepti, kaikki turha on karsittu, mutta silti tuntuu siltä, että ”vähemmän on enemmän”. Pienehkö huone, jonka täytti valtava King Size -bed, ja tableteilla pystyi säätämään huoneessa kaikkea valaistuksesta kaihtimiin, fiiliksen mukaan. Moderni ja tyylikäs hotelli, todella siisti, ihana suihku. Eikä hotellin aulakaan ole mikään peruslobby, vaan olohuone, jossa on mielikuvituksellinen sisustus. Viihtyisä.

Jos vielä joskus New Yorkiin pääsen, niin hotellivalinta on helppo. Tosin – valitsisin varmaan seuraavaksi Lower Manhattanilla sijaitsevan toisen citizenM:n ja keskittyisin sen alueen koluamiseen. Siellä olisi vielä paljon kaikkea kiinnostavaa, tutkisin ehkä tarkemmin Brooklyniä ja piipahtaisin myös New Jerseyn puolella. Kokonaan uusi osavaltio.

New York -härdellin jälkeen Boston tuntuu taas niin kotoisalta ja Cambridge ihan pikkukaupungilta. Sopii minulle.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.