Tämä asuntojen metsästäminen alkaa käydä työstä ja ainakin se käy molempien hermoon. Tänään taas toiveikkaina sännättiin katsomaan yhtä esittelytekstien ja -kuvien perusteella todella potentiaalista vaihtoehtoa. Loistava sijainti, niin kivalta näytti, eka kerros tosin, mutta remontoitu asunto ja tunnelmallinen puutalo.

Ennen näyttöä poikettiin fiilistelemään Café Pamplonaan Harvard Squaren liepeille. Nimikkokahvi, siis Café Pamplona, ja Blueberry Cheesecake (Rossille Cherry Cheesecake) – ja taatut sokeriöverit eli -humalat. Rossi totesi lakonisesti, että ”kohta sinkoilet kikatellen pitkin katuja”. Olin vain niin innoissani – tuntui siltä, että kohta se koti löytyy, vihdoinkin.

Blääh. Ei se sitten tälläkään kertaa tainnut olla se meidän koti. Näin jälkikäteen ymmärtää, että olihan se kuvauksen perusteella ehkä liiankin hyvä ollakseen totta (hinta/laatusuhde). Aika monta muutakin katsojaa oli tullut samalle näytölle. En heidänkään ilmeistään mitään suoranaista haltioitumista havainnut.

Onneksi tässä viikon aikana on ehditty löytää edes suosikkipubi eli kulmakuppila, jossa on rento tunnelma ja tosi kiva henkilökunta. Sinne siis nuolemaan haavoja. The Plough and Stars Massachusetts Avenuella, oletettavasti see you again, guys – ellei tämä tästä kohta iloksi muutu. Tai sitten juuri siksi.