Pariin päivään ei ole oikein mitään muuta ollut mielessä kuin se, mistä se pysyvämpi asunto löydettäisiin. Yhtä vuokraussivustojen googlettamista ja välittäjien bongausta. Asuntonäyttöjä buukattu – ja jotain jo tsekattukin. Aika vähissä ovat passelit asunnot.

Vähän asuntoasiassa mietityttää se, että eihän me täällä ihan kahdestaan olla. Vaikuttaa se varmaankin asunnon kokoon, jos mukana on meidän viidestä lapsesta neljä. Esikoinen hiihtää (?) jossain Lapissa.

Saanko esitellä meidän lapsikatraan, omassa makkarissaan tietty:

Vasemmalla on Nalle, mietteliäs lapsi (iltatähti), joka tuli perheeseen esikoisen muutettua omilleen. Hän on ehkä ihan suomalainen, ei kuitenkaan perus-. Nallen vieressä on hänen siskonsa Trudi. Nappisilmäinen Trudi syntyi siskonsa seuraksi Berliinin KaDeWen leluosastolla. Nalle ja Trudi ovat jo kokeneita maailmanmatkaajia, Bostonin kävijöitä ja Red Sox -faneja.

Trudin vieressä topottaa Vompatti-poika. Aika hiljainen kaveri. Hän on syntynyt Australiassa. Koska Vompatin äiti on melko liikkuvaista sorttia, niin poika on jäänyt isoäidin huomaan. Se olen siis minä – mummu (?!). Vompatti on ystävystynyt vekkulin Myyrän kanssa (kuvassa oikealla). En ole varma, mutta Myyrä saattaa olla ehta itäberliiniläinen. Trudi kuitenkin väittää, että he eivät ikinä olleet siellä tavanneet…

Tänään jossain vaiheessa väsähdettiin asuntoasioihin ja sorruttiin baarikierrokselle Bostonin keskustaan ja Cambridgeen, kaikenlaista. Mut löysin aika hyvän moton The Green Dragon Tavernin seinältä: